Omahevosella yhdessä – äidin ja tyttären yhteiset tallipäivät ja kisamatkat!

Omahevosella yhdessä – äidin ja tyttären yhteiset tallipäivät ja kisamatkat. Tavoitteena kehittyä, kokea uutta ja ennen kaikkea nauttia hevosharrastuksesta yhdessä.

 Miten teidän yhteinen ratsastusharrastus alkoi?

Käytiin ensin äiti-tytär leireillä muutaman kerran ja tämän jälkeen Emppu aloitti vuokraponilla tunneilla käymisen. Molemmat ehdittiin harrastaa myös ratsastuskoulussa ennen Omahevoselle siirtymistä. 

Kenellä ratsastatte ja miten Aatu ja Chandon valikoitui teille?

Anulla Chandon 3 pv viikossa ja Empulla Aatu myös 3 pv viikossa. Anun aiempi hevonen Roope lähti Omahevoselta pois terveyssyiden johdosta viime kesänä ja siinä kohdin piti löytää uusi hevonen - ja vielä niin että muutaman viikon varoitusajalla pääsi starttaamaan seurojen välisissä joukkuemestaruuksissa helppoa A:ta. Ja Chandonhan toimi tähän tarpeeseen oikein hyvin. Aatun kanssa aloitettiin siinä kohtaa kun Empun aiempi poni Lexi muutti pois, ja Aatu hurmasi heti kokeilukerralla. 

Mikä on parasta siinä, että harrastatte yhdessä?

Se että saadaan jakaa ilot ja kokemukset yhdessä - ja tallilla unohtuu muut arjen asiat ja viihdytään siellä välillä liiankin pitkään. On myös ihan mahtavaa, että voidaan yhdessä tehdä monipuolisesti kaikkea: käydä maastossa, treenata tavoitteellisesti, suunnitella kisareissuja tai ottaa vaikka hevoset mökille mukaan. 

Minkälainen on teidän normaali treeniviikko?

Käydään yleensä kerta viikkoon koulutunnilla, kerran estetunnilla ja kerran maastossa. Toki jos osuu kisat kalenteriin niin sitten katsotaan tilanteen mukaan mikä noista edellämainituista jää pois. Maastoilu yhdessä on nautinto sekä meille että hevosille, ja onneksi nämä meidän hepat on siellä tosi luotettavia. 

Mikä on ollut teidän tähän asti tärkein tai mieleenpainuvin kilpailu? Entäs hassuin tai noloin?

Empulla mieleenpainuvin oli viime kesän Candy Cup finaali - se oli siis yön yli retki Pieksämäelle ja vaikka sää ei suosinut, niin oli hieno reissu ja sieltä tuli toinen sija. Anulla ehkä parhaat muistot viime kesän koulukisavoitosta Roopella - tämä siis sen jälkeen kun hevonen oli ollut lähes puoli vuotta saikulla ja palasi kisaradoille ihan superhienolla suorituksella (vaikka ei sää kyllä suosinut sillonkaan. Hassuin tai noloin - onhan niitä epäonnistumisiakin todellakin mahtunut matkaan, mutta ei niitä auta jäädä murehtimaan. Mitään isompaa kommellusta ei nyt ainakaan heti tule mieleen, ehkä sitten seuraavissa kisoissa.

Kilpailetteko koskaan toisia vastaan, ja miltä se tuntuu?

Ollaan nyt viime aikoina oltu useinkin samoissa luokissa, eikä se kyllä tunnu siltä, että kilpaitaisiin toisiamme vastaan, vaan molemmat kyllä iloitsee toisen onnistumisista. Viime syksynä kävi hauskasti niin, että saatiin kotikoulukisoissa täysin sama tulos, ja päästiin palkintojenjakoon yhdessä.

Kumpi on kunnianhimoisempi kisaaja? Tai miten eroatte kisaajina? 

Vaikea kysymys  - ehkä Anulla voimakkaampi kilpailuvietti ja sitä myötä on ainakin intoa mennä sinne ja tänne 

Mikä on teidän kisatavoite tälle vuodelle? Onko se sama, vai eroaako kisatavoitteet teillä?

Halutaan tehdä monipuolisesti kaikenlaista - yksi tavoite on molemmilla, että päästäisiin menemään joku 60 cm kenttäkisa, missä olisi kaikki osakokeet (koulu, este ja maasto).  Muita tavoitteita on Empulla Talent Cupin finaali Ypäjän kisaviikolla ja Candy Cupin finaali - Anulla taas suunnitelmissa mm.  Tätiratsastajien yhdistelmäkisa (koulu ja esteet) Takkulan Ratsastuskeskuksessa ja toki myös Ypäjän kisaviikolle olisi kiva päästä. 

Kauan olette olleet omahevosella? Mikä on parasta?,

Anu reilun kolme vuotta ja Emppukin jo 2,5 vuotta. Parasta on se että pääsee tekemään monipuolisesti hevosten kanssa, ja ehdottomasti tämä meidän huippumukava porukka. Tallilla vierähtää tunti jos toinenkin ihan huomaamatta. 

Kenelle suosittelisitte omahevosta?

Kaikille jotka haluavat tehdä hevosten kanssa monipuolisesti kaikenlaista ja viihtyä ihanassa yhteisössä. Tällaiselle ratsastuskoulutaustaiselle tämä on myös todella hyvä mahdollisuus päästä myös kisaamaan eri lajeja, ja kehittymään ratsukkona sen yhden ja saman hevosen kanssa.